Tämä viikko menikin nopeasti. Asiaan vaikutti varmaan pari yövuoroa ja sitten eilinen vapaapäivä. Erilainen viikko, kuin yleensä.
Viime viikonloppuna kävin vähän haistelemassa ja maistelemassa joulua ihanassa Witikkalan kartanossa Jämsässä.
Rakennus on vanha, kunnostettu hirsitalo, joka kätkee sisälleen paljon ihanaa sisustustavaraa, vaatteita, kahvilan ja kauppamuseon.
Joulukuume alkoi vähän jo nousta, ihan vähän vain. Kauniit turkoosit kyntilälyhdyt siellä tarjooutuivat lähtemään matkaani, mutta lopulta pienen kamppailun jälkeen jätin ne sinne pöytään.
Yritän muistuttaa itselleni, että minulla on jo (melkein) kaikki mitä tarvitsen. Ainakin niitä lyhtyjä on yli oman tarpeen
.
Sen veran kuitenkin jouluhöperyyttä tarttui matkaan, että käydessäni eilen aamulla metsälenkillä toin metsästä pienen männynoksan mukanani joulunodotuspuuksi. Viritin siihen paristolla toimivat valotkin.
Vielä kauniiksi lopuksi esittelen kiltin ja karvaisen lapsen , joka tuli meille tänään yökylään. Kooltaan ja iältään hän ei kyllä ole lapsi, mutta mieleltään kyllä. Hyvää talvista viikonloppua.
Minna
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti