Uutta neuletta pukkaa taas. Löysin ihanaa alpakkalankaa läheisestä tavaratalosta. En tietenkään voinut olla ostamatta, koska hintakin oli niin edullinen. Värivaihtoehtoja oli paljon, mutta siniseen päädyin. Tiedän, että se on väri, joka sopii tumman ihmisen väreihin. Lanka on myös pehmeä, joten ei kutittele iholla.
Koska käsialani on niin epätasainen, teen kuvioneuletta, jossa epätasaisuus ei niin näy. Myös langan hieman pehmeä pörröisyys peittää epätasaisuuden alleen.
Olen innostunut piirtelemään kuvioneulemalleja ruutuvihkoon. Kun neuleinnostus iskee, niin sieltä voi valita, että millä kuviolla mennään.
Tuo mallien piirtäminen on myös jollain tavalla terapeuttista ja rentouttavaa. Kaikki huolet ja työstressi on poissa, kun keskittyy piirtämään kuvioita paperille. Siinä on vähän samaa fiilistä kuin aikuisten värityskirjoissa.
Puseron malli on otettu Suurikäsityö-lehdestä 1/2018, mutta kuvio on siis eri, kuin tuossa mallissa. Puseroon tulee raglan hiha, jollaista en ole koskaan neulonut. Saas nähdä kuinka onnistuu...
Ajattelin ottaa tänään taas yhden karvaturrin yökylään, mitähän siitä tulee.
No ainakin rapsuttelua ja kivoja ulkoilulenkkejä.
Mukavaa talvista viikonloppua toivottelen myös sinulle!
Minna
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti