Luontovuosi

Vuosi vaihtui hieman ristiriitaisissa tunnelmissa. Parhaiten vuodesta jäi mieleen muutama asia. Viime talvi ja tietenkin kesä, molemmat niin upeita. Talvella oli oikeat talvikelit. Lunta, pakkasta ja kestävät jäät. Nautin ihan joka hetkestä.

Toisaalta kesä kesti lähes ikuisuuden. Oli ihanat lomasäät ja lämpimät uimavedet. Tutustuin uusiin ihmisiin, ja pääsin kokemaan ja näkemään uusia juttuja.

Ristiriitaisuus tulee loppuvuoden hieman raskaista tapahtumista. Siksi toivonkin, että tämä uusi vuosi alkaisi ja jatkuisi paremmissa merkeissä.

Tässä muutamia kuvamuistoja menneestä, luontovuodesta.

 Minna

Juhannus

Se on juhannusviikonloppu kohta lusittu. Sää on osittain ollut koleaa, kuin syksyllä. Eilen oli kuitenkin kaunis aurinkoinen ilta, kun olimme katsomassa juhannuskokkoa Muuratsalossa. 

Kokko poltettiin siis juhannuspäivänä aaton sijaan. 

Ilmeisesti aaton roimat sateet olivat siirtoon syynä. Tuli niin nostalginen olo, koska olenhan joskus asunut Muuratsalossa. Paikkaan liittyy paljon muistoja.

Toisessa hienossa paikassa olin viime viikonloppuna, kun retkeilin eräässä Päijänteellä sijaitsevassa leirikeskuksessa. Paikka oli aivan uskomattoman kaunis hiekkarantoineen ja pienine punaisine mökkeineen. 

Meitä oli siellä hauska, pieni porukka. Saunottiin, uitiin ja syötiin hyvin. Sää oli lämmin ja aurinkoinen. Maanantaina oli työpäivä ja myöhään valvottu yö tuntui kropassa.

  

Ensi viikolla on enää neljä työpäivää ja sitten alkaa kesäloma. Kolmeksi viikoksi heitän kaikki aikataulut roskikseen.

 Muutama pikku reissu on tiedossa ja tarkoitus on mennä uudestaan tuonne leirikeskukseen. Aurinkoa ja uintikelejä on siis tilauksessa.

 Tämä kipaisee nyt lenkille. Hyvää viikon alkua!

Minna

Asunko paratiisissa?

Päivät ovat olleet niin kiireisiä, että ei tännekkään ole kerennyt muuta kuin välillä kurkkaamaan.

Luonto on viime päivinä antanut parastaan, kun kauniit lämpimät (helteiset) aurinkoiset päivät ovat seuranneet toisiaan.  Kävin viime viikolla heittämässä talviturkkini, siis viidestoista toukokuuta!

En muista, että olisin koskaan aloittanut kesäistä uintikauttani näin aikaisin. Uin kuitenkin Päijänteessä, missä vesi ei ole sitä kaikkein lämpimintä.

Olen nyt asunut tässä talossa melkein kolme vuotta. Ympäristö on kaunis järvineen ja metsineen, sen olen aina sanonut. Viime talvi ja tämä kevät on kuitenkin tehnyt sen, että ensimmäistä kertaa tuntuu siltä, kuin asuisin oikeasti paratiisissa.

Talvi oli upea, kun oli lunta, pakkasta ja paksut jäät. Uskon, että jos olisin asunut jossain toisessa paikassa, niin se ei olisi välttämättä tuntunut siltä. Täällä järvi antaa niin paljon mahdollisuuksia nauttia erilaisista asioista,  ja kotona ollessakin se on koko ajan silmien edessä. Näen auringon nousut, kauniit kesäillat, lumituiskut ja aurinkoiset pakkaspäivät. Kaikki luonnonilmiöt jotenkin kertautuu tässä rannalla.

Tämä kevät taas on tuntunut, että se menee niin ytimeen. Vihreys, tuoksut ja linnut (sorsat, joutsenet ja kaulushaikara) ja lintujen pesintä-äänet. Kaikki on jotenkin ylivirittynyttä.

Piste iin päälle on meidän talon asukkaat, mukavaa ja sosiaalista porukkaa. Se tuli taas todistettua, kun vietettiin pihatalkoita. Oli leppoisaa yhdessäoloa pihan kevätkunnostuksen lomassa, grillausta, saunomista ja uimista. Kaikki me olimme sitä mieltä, että tämä on paras paikka ihmisen asua, ainakin meille paras.

  Minna

Majakalla

 Kaunista sunnuntaipäivää elellään. Hyvin olen toipunut eilisestä työporukan illanvietosta, johon kuului biljardin (opettelua) peluuta ja hyvää ruokaa.

Aamulla heräsin niin kauniiseen auringonpaisteeseen, että oli ihan pakko lähteä jäälle käveleksimään. Tänä talvena olen ollut niin kiitollinen jokaisesta lumisateesta ja pakkaspäivästä.

 Suunnaksi otin Muuratsalon pienen majakan, jossa olen käynyt jäiden kantaessa ainakin kerran talvessaan.

Jäällä oli paljon hiihtäjiä, kalastajia ja muita vapaa-ajan viettäjiä.

Latuverkosto on nyt hyvässä kunnossa.

Muutama tunti siinä vierähti ja nyt olen ihan reporankana sohvalla makaillen ja miettien, että löytyisköhän kaapeista mitään hyvää päiväkahvin kanssa. Ihana vapaapäivä tämä... 

Minna

Parasta aamussa

Ranta aamusumussa

Olen täysin aamuihminen. Parasta on, kun herään rauhassa, syön aamupalan ja kipaisen lenkille raikkaaseen aamuilmaan. Toki lenkkeily kesä aikaan on paljon mukavampaa, kuin talven viimassa. Aamu-spurtista saa kyllä paljon energiaa koko päivään. 

Järvi aamusumussa

Kuten olen jo aikaisemmin useaan kertaan maininnut, niin minulla on täällä mitä parhaimmat ulkoilumaastot. 

Voin mennä metsään, jossa on leveät lenkkipolut ja talvella hiihtoladut, tai sitten lenkkeillä järven rantamaisemassa. Kaunista luontoa on ympärillä joka puolella. 

Rantaraitti

Menneen viikon kirpeät aurinkoiset aamut sai kyllä tämän tyypin kirmaisemaan rantaraitille. Jännää miten erinäköinen tuo reitti on nyt syysruskan aikaan verrattuna kesän vihreään vehreyteen. 

Rantaraitti

Viikonloppuisin käyn tässä samassa talossa asuvan ystäväni kanssa lenkkeilemässä. Se on enemmän semmoista happihyppelyä, jossa vaihdetaan kuulumisia ja ajatuksia, yhtäkaikki kivaa ja tarpeellista sekin. 

Uimaranta  syystuulessa

Haaveissa on hankkia lähitulevaisuudessa yksi lenkkeilykaveri lisää... sellainen pieni ja karvainen. 

Kuva Rescueyhdistys Kulkurit

Koirat on kuuluneet elämääni parinkymmenen vuoden ajan. Tällä hetkellä minulla ei koiraa ole, mutta haave elää omasta karvakuonosta. 

Toivon,  että joskus koittaa se päivä, kun olen Helsinki-Vantaalla vatsa jännityksestä kipristellen odottamassa kulkurilennolla saapuvaa omaa karvaista perheenjäsentäni.

Romanian kulkurikoirat ovat sulattaneet sydämeni täysin, ja seuraankin innolla yhdistyksen toimintaa. Lisää Kulkurien toiminnasta löytyy täältä.

Näissä mietteissä toivottelen leppoisaa lauantaita.

Minna

Kutsumaton vieras

                                                           

                                   

      Eilen olin iltavuorossa töissä ja illalla kotiin tultuani huomasin, ettei                              siellä ollut kaikki kohdillaan.                                                                 

Äääh. 

Sängyssä oli peiton päällä jotain omituista, vaaleita ja ruskeita pieniä länttejä. 

Salapoliisin tutkimusten perusteella arvelin, että läntit oli linnun kakkaa. Sitä samaa kökköä löytyi myös lattialta.

Töihin lähtiessä ikkunat jäi auki, niin kuin aina kesäaikaan. 

Viiden sentin rakosesta lintu on tullut sisään ja samaisesta ikkunan raosta mennyt myös ulos. Vai menikö se ulos?

 Peitot ja tyynyt meni äkkiä pyykkiin  ja tutkin kaikki kaapin aluset ja takuset, mutta mitään ei löytynyt. Kai se sitten osasi omin voimin ulos. 

Tästä lähtien ikkunat menee kiinni tai ainakin pienemmällä ettei mitkään hyttystä suuremmat tule luvatta vierailulle.

Tänään oli niin kaunis syysilta. Päijänteen selällä oli purjeveneet taas kilpasilla.

Minna