Luontovuosi

Vuosi vaihtui hieman ristiriitaisissa tunnelmissa. Parhaiten vuodesta jäi mieleen muutama asia. Viime talvi ja tietenkin kesä, molemmat niin upeita. Talvella oli oikeat talvikelit. Lunta, pakkasta ja kestävät jäät. Nautin ihan joka hetkestä.

Toisaalta kesä kesti lähes ikuisuuden. Oli ihanat lomasäät ja lämpimät uimavedet. Tutustuin uusiin ihmisiin, ja pääsin kokemaan ja näkemään uusia juttuja.

Ristiriitaisuus tulee loppuvuoden hieman raskaista tapahtumista. Siksi toivonkin, että tämä uusi vuosi alkaisi ja jatkuisi paremmissa merkeissä.

Tässä muutamia kuvamuistoja menneestä, luontovuodesta.

 Minna

Ensilumi ja syksyn värit

Tänään satoi ensilumi tänne Päijänteen rannalle! Ihana asia muuten, mutta mietityttää vain töihin lähtö, koska autossa on vielä kesärenkaat (hhmm). Lisää lunta saa tulla vaikka kuinka paljon, jos vältytään masentavalta mustalta marraskuulta.

Pari viikkoa sitten olin kaveriporukassa vene- ja saarireissulla. Ilma oli lähes täydellinen lokakuun sää. Lauantaina oli pilvistä, mutta sunnuntaina aurinko paistoi lämpimästi siniseltä taivaalta.

 En ollut aikaisemmin kyseisessä paikassa käynyt, se oli perinteinen mökkisaari saunoineen ja grillauspaikkoineen. Voin vaan kuvitella millaista siellä olisi kesällä. Laitoimme saaren ns. talviteloilleen, eli paikat siihen kuntoon, että kestää talven säät, ja ensi keväänä on taas kiva palata sinne.

Ruska on tänä syksynä ollut erityisen keltainen. Syksy ei vuodenaikana ole minulle mieleen, mutta kyllähän luonto on ollut kaunis kaikissa väreissään. 

Nyt siis mietin, että lähdenkö töihin bussilla vai omalla autolla. Lumisade on muuttunut rännäksi, ehkä menen omalla autolla...


Minna

Asunko paratiisissa?

Päivät ovat olleet niin kiireisiä, että ei tännekkään ole kerennyt muuta kuin välillä kurkkaamaan.

Luonto on viime päivinä antanut parastaan, kun kauniit lämpimät (helteiset) aurinkoiset päivät ovat seuranneet toisiaan.  Kävin viime viikolla heittämässä talviturkkini, siis viidestoista toukokuuta!

En muista, että olisin koskaan aloittanut kesäistä uintikauttani näin aikaisin. Uin kuitenkin Päijänteessä, missä vesi ei ole sitä kaikkein lämpimintä.

Olen nyt asunut tässä talossa melkein kolme vuotta. Ympäristö on kaunis järvineen ja metsineen, sen olen aina sanonut. Viime talvi ja tämä kevät on kuitenkin tehnyt sen, että ensimmäistä kertaa tuntuu siltä, kuin asuisin oikeasti paratiisissa.

Talvi oli upea, kun oli lunta, pakkasta ja paksut jäät. Uskon, että jos olisin asunut jossain toisessa paikassa, niin se ei olisi välttämättä tuntunut siltä. Täällä järvi antaa niin paljon mahdollisuuksia nauttia erilaisista asioista,  ja kotona ollessakin se on koko ajan silmien edessä. Näen auringon nousut, kauniit kesäillat, lumituiskut ja aurinkoiset pakkaspäivät. Kaikki luonnonilmiöt jotenkin kertautuu tässä rannalla.

Tämä kevät taas on tuntunut, että se menee niin ytimeen. Vihreys, tuoksut ja linnut (sorsat, joutsenet ja kaulushaikara) ja lintujen pesintä-äänet. Kaikki on jotenkin ylivirittynyttä.

Piste iin päälle on meidän talon asukkaat, mukavaa ja sosiaalista porukkaa. Se tuli taas todistettua, kun vietettiin pihatalkoita. Oli leppoisaa yhdessäoloa pihan kevätkunnostuksen lomassa, grillausta, saunomista ja uimista. Kaikki me olimme sitä mieltä, että tämä on paras paikka ihmisen asua, ainakin meille paras.

  Minna

Mikä viikko!

Onhan ollut taas viikko! Pääsiäisen jälkeen arki alkoikin hieman ikävämmissä merkeissä. Tiistaiaamuna töihin lähtiessä ajoin tässä meidän kotitiellä kolarin. Tulin kolmion takaa toisen auton eteen ja toinen osapuoli ei saanut autoaan pysäytetyksi ajoissa ja ajoi perääni.

Näkyvyys risteyksessä oli huono korkeiden lumipenkkojen vuoksi. Vastapuolen auto oli harmaa ja osittain lumen peitossa. En vain yksinkertaisesta erottanut autoa maastosta.

Hyvä asiahan tässä on se, että mitään henkilövahinkoja ei tullut ja autotkin selvisi suhteellisen vähillä kolhuilla. Aina se vaan silti harmittaa...

Sitten tällä luonteella, joka murehtii kaikkia vastoinkäymisiä ja sättii itseään jokaikisesta epäonnistumisesta, vie aikaa nousta ylös sieltä murheen aallosta.

Olen kyllä yrittänyt opetella olemaan murehtimatta. Ajattelemaan, että jokaiselle sattuu virheitä, eikä se ole maailmanloppu.

No tänään mieli on parempi, jo pelkän säänkin takia. Aurinkohan siellä on heti aamusta paistanut. Oli tarkoitus mennä saareen retkelle oikein eväiden kanssa, mutta eihän sinne enää päässyt. Jäällä oli vettä niin paljon, että kengät ja sukat kastui melko lailla märäksi.

Ei auttanut, kuin kääntyä takaisin ja viettää retkipäivää rannassa. Menihän se niinkin, eväitä maistellen ja auringosta nauttien. 

Mielessä siintää jo ne ajat, kun järvi lainehtii vapaana, ja pääsen ensimmäistä kertaa sup-lautani päälle melomaan. 

Lopuksi vielä kuva naapurini koirasta, joka on aika hauska ja villi tapaus. Hanskoistaan on hyvä pitää tiukasti kiinni silloin, kun tämä kaveri on lähistöllä.

Leppoisaa viikonloppua

Minna

Kesän kaunistukset

 

On ollut hiljaista viimeaikoina tämän blogin kanssa. Kun ei ole asiaa, niin sitten parempi jättää kirjoittamatta.

On ollut kaikenlaista muuta puuhaa, ettei ole kerennyt keskittymään tähän.

Kesä on viimeinkin tullut näillekin kulmille. Olen aivan ihmeissäni kaikista tuoksuista, vihreästä väristä ja kuhertelevista linnuista.  

 Pari päivää sitten viisi joutsenta oli aivan meidän rannan tuntumassa. Istuskelin rannalla ja seurasin niiden touhuja. Kauniita ovat.

 On jotenkin sellainen fiilis, että kesästä tulee erityisen ihana. On tiedossa kivoja juttuja ja olen tutustunut uusiin ihmisiin.

Keittiön fiksauksen kanssa hommat on vielä levällään. Sopivaa ja mieleistä liesituuletinta olen etsinyt, mutta vielä ei ole tullut vastaan.

Mietinnässä on myös se, että maalaanko kaakelien yläpuolisen seinän, vai laitanko siihen tapetin. Näitä nyt rauhassa mietin ja viettelen ensimmäistä kesälomaviikkoa.

Kävin hakemassa parvekkeelle muutamat kukkaset, kai ne pitäis ripustaa johonkin roikkumaan. Paljon oli puutarhalla kaikenlaisia kukkia, mutta kyllä minun värini on valkoinen ja vaaleanpunainen.

Kivaa viikonloppua

Minna

Pitkä viikonloppu

Heipat!

Kannatti olla vappu töissä, sillä nyt vietän pidennettyä viikonloppua vapaalla. Aamulenkki juuri tehty ja Päijänteen jäätilanne katsastettu samalla. Lähisaaren ympärillä vesi on jo vapaana, mutta omasta ikkunasta näkyy vielä muutama jäälautta. Ilma on tällä hetkellä niin kaunis ja melko lämminkin. Toki jo huomenna on luvassa viilenevää, mutta en ajattele sitä tänään.

Keittiön ehostus on tällä hetkellä pysähdyksissä, koska yksi remonttiin liittyvä henkilö on tämän viikon lomalla.En ota asiasta stressiä, hommat hoituu ajallaan. Mausteet on väliaikaisesti pakattu Adidaksen kenkälaatikoihin, ruokakoreja ja laatikoita on ympäriinsä hyllyissä.

 Tässä kuva aamuiselta lenkkireitiltä. Tuntui jo niin kesälle ja eihän siihen kovin kauaa enää olekaan.

Nyt otan niskalenkin itsestäni ja raivaan muutaman kaapin turhasta tavarasta, ja illalla olis tiedossa jotain hupia, eli piipahdus lähiterassille. Tarkeneekohan siellä?

Kivaa viikonloppua.

Minna

Koti kevään kirkkaudessa ja muutama ongelma

Ensin jotain positiivista tähän tekstiin: Ihanaa on lisääntynyt valon määrä. Uskomattoman hienot aurinkoiset päivät ovat vieneet jäälle ja saareen retkeilemään.

Viikonloppuna istuttiin useampi tunti saaressa, nautittiin lämpimästä ilmasta ja termarikahvista. Tuntui että koko lähitienoon ihmiset viettivät aikaansa jäällä. Siellä oltiin liikkeellä koko perheen voimin ja kaikenlaisilla kulkuvälineillä.

Lisääntyneen valon myötä kaipaan kotiin kirkkaampia ja heleämpiä värejä. Suunnitteilla onkin uusia tyynynpäällisiä sohvalle ja sängylle.

Olen ihmeissäni, että (siis minä?)olen saanut pidettyä orkideani hengissä. Se näyttää hyvinvoivalta, ja uusia kukkia aukeaa säännöllisesti. Upotan ruukun kahden viikon välein veteen noin vartiksi. Se on riittänyt hoidoksi toistaiseksi.

Sitten niitä ei niin hyviä uutisia.
Yksi harmin aihe on ollut autoni, joka sanoi sopimuksensa irti viime viikonloppuna. Jotain ongelmaa huomasin jo aiemmin, mutta välillä auto toimi taas ihan normaalisti.
Sunnuntaina kulkupelini ei enää käynnistynyt ja onneksi sain sen korjamolle heti alkuviikosta.
Laina-autolla sain hoidettua työmatkat ihan hyvin.
Välillä vain käy niin, että ongelmat oikein kasaantuu jättimäiseksi vuoreksi. Tällä viikolla on tuntunut siltä, että ei kahta ilman kolmatta.
Toisaalta, ainahan näistä on selvitty. Onneksi lähipiirissä on ihmisiä, jotka tarjoaa auliisti apuaan.

Vielä kirjoista muutama sananen. Mennyt kuukausi on ollut Antti Tuomaisen kuukausi, koska olen lukenut kuukauden sisällä kolme hänen kirjaansa.
Täytyy sanoa, että kaikki kolme ovat olleet hienoja lukukokemuksia. Tuomaisen kirjoitustyyli on niin helppolukuinen, jännitys on koko ajan läsnä ja tarina etenee sujuvasti.
Kirjoissa on huumoria, jännitystä, rakkautta ja välillä sydäntäsärkevää kaihoa. Suosittelen.
Nyt ei muuta, kuin rentouttavaa viikonloppua!

Minna

Perjantaina

Se on sitten perjantai. Tämä ilta on mennyt löhöillessä kotosalla ja toipuessa kahdesta yövuorosta. Areenasta olen katsonut rästissä olevia tv-sarjan jaksoja.

Kävin hakemassa yhden koirakansalaisen yökylään, seurakseni tähän sohvalle tuhisemaan.

Ulkona on jo kevään tuntua ilmassa. Vihreä väri tuntuu nyt niin hyvälle. Kasveista huomaa, että ne alkavat virkistyä ja tuottaa uutta kasvustoa.

Nythän minulla alkoi talviloma, mahtavaa! Tosin vielä ei tunnu lomalta, ehkä tajuan sen viimeistään maanantaihin mennessä, kun arki alkaa. 

Levon kannalta aion lomani ottaa, hoitamalla kehoa ja mieltä. On ollut työssä kiireitä ja ihmissuhteissä muutoksia. 

Elämässä tapahtuu joskus asioita, jotka on vain pakko tehdä toisen parhaaksi, vaikka se itsestä tuntuisi kuinka kurjalta.

Kaikesta kuitenkin selvitään ajan kanssa, myös aurinko ja luonto on mitä parhainta lääkettä lähes kaikkeen.

Tänään lepään, että huomenna jaksan juhlia, heh! Tarkoitus on lähteä ystäväni kanssa ulos tuulettumaan ja kuuntelemaan hyvää musiikkia. 

Parasta viikonloppua sinulle.

Minna

Vapaapäivänä

Hyvää sunnuntain aamupäivää. On vielä hieman väsynyt olotila eilisen työporukan pilkkikisojen ja saunaillan jälkeen. Muutama kalakin tuli, joten joku kissa sai maistuvan herkkuaterian itselleen.

Kuten kuvasta näkyy, aurinko paistaa tänne sisällekin. Lisääntynyt valo paljastaa myös siivousta kaipaavat nurkat ja ennenkaikkea pesun tarpeessa olevat ikkunat. 

Kuvan punainen tuoli taitaa olla kotini ainut väripilkku. Jossain vaiheessa mietin sen maalaamista vaaleammaksi, mutta onneksi päätin kuitenkin pitää sen tuossa värissä.

 Erivärisiä maaliroiskeita se on saanut pintaan olemassaolonsa aikana, koska on jo vanha ja nähnyt monenlaiset asumukset.

Viime lauantaina lukupiirin tapaaminen oli aika ihanassa paikassa, Jyväskylän Teehuoneella.

 En ole erityisesti teen ystävä, siksi en ole aikaisemmin käynyt teehen erikoistuneissa kaupoissa tai ravintoloissa. Kivaa oli käydä siellä koska miljöö oli kaunis, seura hyvää ja konsepti omanlainen.

Viime viikolla oli niin kauniita aurinkoisia päiviä, että kävimme retkellä läheisessä saaressa.

 Mukana oli vain kahvia termarissa ja jotain pientä syötävää. 

Oli ihanaa istua  kalliolla ja nauttia auringonpaisteesta ja kauniista maisemista.

Pieni kutina alkaa olla jo mielessä, kun viikon päästä alkaa talviloma. Mitään tarkkoja suunnitelmia ei ole, mutta parin päivän reissun teen kotiseudulle Savoon.

Toivottavasti silloin on vielä lunta, että pääsen hiihtämään. Nyt lähden haukkaamaan happea ja toivotan hyvät sunnuntait.

Minna

Oikea talvi

Mikä aurinkoinen aamu tänään! Koti tulvi ihanassa valossa ja siksi olikin tartuttava kameraan ja ikuistettava nuo hetket.
Kävin myös jäällä ihastelemassa kaunista luontoa. Pakkasta oli sen verran (-25), että nenänpäätä nipisteli. Muuten ei palellut, koska sehän on pukeutumiskysymys, siis monta vaatekerrosta päällekkäin.
Arki alkaa kunnolla taas ensi viikolla. Meillä jouluvalot pysyvät vielä jonkin aikaa tuomassa tunnelmaa. Mänty on kuskattava huomenna pihalle, se näyttääkin jo kuivahtaneelta rauskulta.
Lisää lunta on luvattu lähipäiville, joten ehkä kohta pääsen hiihtämään. Uudet sauvatkin on ostettu kadonneiden tilalle.
On tuntunut tosi kivalta aloittaa uusi vuosi tätä blogiakin ajatellen, koska lukijamäärät ovat kasvaneet viimeaikoina huimasti.
Liityin syksyllä Blogit.fi blogi-yhteisöön, sieltä olen saanut uusia lukijoita ja muutaman seuraajankin näille jutuille. Sivulla kannattaa käydä katsastamassa muitakin blogeja.
Haluankin kiittää teitä kaikkia täällä vierailleita. Kyllähän tämä on mukavampaa, jos näitä tarinoita oikeasti joku lukee. Kiitos!

Minna