Uusi kaappi ja kevät

Tammi-, helmi-, maalis-, huhtikuu. Mihin tämä aika on mennyt? Koko talvi on ollut jollain tavalla outo. Olen odottanut aurinkoisia talvipäiviä, että pääsee jäälle hiihtämään ja retkeilemään.

 Aurinkoa on kyllä ollut ja jäätäkin järven päällä. Lumi vain on puuttunut, että olisi päässyt suksilla suihkimaan.

Palasin juuri Tahkolta talviloman vietosta. Säät oli mitä oli, mutta kyllä se lomalta silti tuntui. Lepoa, ulkoilua ja aikatauluttomuutta. Tällä viikolla kolme päivää töitä ja sitten pääsiäisvapaat. Ihan jees, sanon minä!

Koti on ollut jonkinlaisessa kaaoksessa jo jonkin aikaa, kun purin vanhan kaapin. Se oli se viimeinen ( joku melamiini/lastulevy) huonoista materiaaleista tehty huonekalu, josta olen halunnut eroon jo kauan aikaa. Kaikki kaapin sisältö on lojunut ympäriinsä erilaisissa kasoissa.

Etsin tilalle vanhaa puu-/metallikaappia, mutta sopivaa ei vain löytynyt. Niin viimein taivuin ostamaan Ikealaisen teräskaapin, joka on tarkoitettu lähinnä toimistokalusteeksi.

Ostin kaksi pientä ja kaksi isompaa kaappia. Iso ja pieni kaappi tulivat päällekkäin, ja sitten nämä kaksi kokonaisuutta vierekkäin. Sain paljon säilytystilaa. Kaappi näyttää oikeastaan aika kivalle.

Tämä alkaa olla sitä aikaa vuodesta, kun luonto herää ja itselläkin tuntuu, että melkein pakahtuu kaikesta valosta, linnuista ja luonnon kauneudesta. Koti tulvii aamuisin niin kirkkaassa auringonpaisteessa, että melkein sisälläkin tarvitsee aurinkolasit.

Tuleva kuukausi, toukokuu, on se kaikkein paras ja kaunein kuukausi vuodesta. Ja toukokuussa on jo ensimmäinen kesälomaviikkoni...

Minna

Taitaa olla joulu tulossa

Olen ollut ihan ihmeissäni, kun jouluhulinat ovat menneet minulta ohi silmien ja korvien. Tosiaan, taitaa olla joulu tulossa, enkä minä (jouluihminen) ollut uhrannut sille täällä kotona vielä ajatustakaan. Kynttilöitä olen kyllä polttanut, mutta vain tunnelman takia.

Nyt viikonloppuna asiat ovat toisin. Olen silittänyt ja ripustanut kimmellysverhoni ikkunaan, laittanut olkikranssin oveen ja kynttilöitä ja jouluvaloja vähän joka puolelle.

Luulin jo päässeeni jouluverhoista, mutta viime jouluna kokeilin noita kauan sitten hankkimiani kimalleverhoja ikkunaan ja toihan ne niin lämpöisen tunnelman, että perinne jatkuu. 

Olen ripustanut kimmellykset pellavaverhojen päälle, koska yksistään ne olisivat liian läpinäkyvät.

Hiljaa hyvä tulee tässä joulun laitossakin. Ei liian aikaisin, vaan juuri oikeaan aikaan ja sopivissa määrin.

Minna

Paluu arkeen, hyvä niin.

Opettelen pikkuhiljaa takaisin arkeen ja laskeutumaan syksyyn. Tulin viikonloppuna aurinkolomalta(!!!) Kreikasta. Hullua helteisen kesän jälkeen, mutta onhan matkustelu kivaa, oli kohde ja aika mikä hyvänsä.

Toukokuusta lähtien olen elänyt "lomaelämää", koti on ollut vain jonkinlainen väliaikainen tukikohta ja kääntymispaikka. Mutta nyt keskityn taas talvipesän rakennukseen. Hyvä alku siihen on pari uutta kaktusta, jotka eilen ostin keittiön ikkunalle.

Tällä hetkellä ikkunoihin ropsiva sadekaan ei haittaa yhtään tätä pesän rakentajaa, vaan nautin kotona olemisesta ihan täysillä. 

Jalassa Kreikasta ostetut lampaanvillatossut, aika kitchit, mutta lämpimät. Kynttiläkipoissa samasta paikasta rannalta kerättyjä kauniisti hioutuneita kiviä.

Elämä tuntuu nyt hyvälle ja luulen, että syksykin on ihan hyvä. Autokin meni eilen katsastuksesta läpi ihan heittämällä, vaikka luulin, että siinä on vikoja vaikka kuinka. Hhmmm, ei hullumpaa...

Minna

Kesän värit parvekkeelle.

Tällä viikolla oli lyhyt työviikko, yksi iltavuoro ja kaksi yövuoroa. Loppuviikko onkin ollut vapaata. Vapaapäivät olen viettänyt uiden, nukkuen, lenkkeillen ja kirppistellen sekä parveketta siistien. On se vaan kumma mitä kaikkea sinne parvekkeelle varastoituu talven aikaan. Pieni joulukuusikin olla tönötti vielä pöydän päällä (hah!).

 Tarkoitus on laittaa parvekkeelle vähän värikkäämpää kuosia, kuin mitä täällä sisätiloissa on. Vanhaan rautasänkyyn uusi päällinen ja tyynyihin raikkaita värejä. Tietenkin myös kukkia ja jonkin verran yrttejä.

 Rautasänkyhän on ollut minulla jo tosi kauan. Ostin sen kierätyksestä joskus kaksikymmentä vuotta sitten. Tyttäreni nukkui siinä pienenä ja sänky on toiminut jossain vaiheessa myös sohvana. 

Olen kyllä välillä miettinyt siitä luopumista, koska se vie niin suuren tilan parvekkeesta.

Toisaalta onhan se kiva olemassa, koska siinä voi kesäiltaisin lekotella vaikka lukemassa.

Ostin kirpparilta värikkäitä kankaita, joista tein tyynynpäällisiä. Samalla reissulla löytyi myös pari kivaa korua ja kesäpusero.

      

 Niin, siis tarkoitus oli nyt viikonlopun aikana pestä parvekelasit ja sisustella tilaa kesäkuosiin.

Ilma viileni kuitenkin niin paljon, että ikkunanpesu saa odottaa. Joten tervetuloa lämpimämmät ilmat ja jatketaan sitten...

Minna

Lampunvarjostin - tuning

Ostin joku aika sitten kirpparilta lampunvarjostimen. Tarkoitus on ollut, että tuunaan sen omaan olohuoneeseen sopivaksi. Varjostin on alkuperäisessä asussaan liian romanttinen vaaleanpunaisine kankaineen ja helmineen. Tuollaisena läninnä lastenhuoneeseen sopiva.

 Kaivelin kangasvarastojani ja sieltähän löytyi pellavainen paneeliverho, jonka olen myös joskus ostanut kirpparilta. Olen muuten melkoinen pellavahamsteri. 

Otan pellavat talteen aina, kun sopivia kirpparilla vastaan tulee.

 Näitä valkoisia paneelivehoja ostin silloin kolme ja niistä olen aikaisemmin valmistanut tyynynpäälliset ja kaitaliinat. Nyt siis teen pellavasta varjostimen sisemmän osan.

Varjostin-projekti jatkuu vielä. Toivottavasti valmista tulisi lähiaikoina. Hienot ilmat ovat vieneet mieluummin ulkoilemaan, kuin kotihommiin.

Jäät kantaa edelleen ja nyt siellä on helppo kävellä, kun jään päällä ei ole enää lunta. En vain väsy katselemaan näitä maisemia. Työni on välillä hektistä ja verenpaine nousee, mutta kyllä se näissä ympyröissä laskee ja työkiireet unohtuu.

Lampunvarjostimesta lisää juttua sitten, kun se joskus valmistuu. 

Nautitaan näistä kevään keleistä!

Minna

Tämä viikko

Alkuviikosta kävin pyörähtämässä pari päivää kotiseudullani. Aamulenkki kauniissa maalaismaisemissa toi jotenkin lapsuuden niin elävästi mieleen. Ilma oli lämmin ja aurinkoinen. Kotiin takaisin ajoin sitten aivan toisenlaisessa säässä, lumipyryn takia näkyvyys tiellä oli suurinpirtein nolla.

Pysähdyin tulomatkalla (Kuopio-Jyväskylä) Koskelon sisustuspuodissa. Siellä on aina kiva käydä jo ystävällisen ja iloisen henkilökunnan takia, ja tietenkin myös katsella kauniita sisustusjuttuja. Pääsiäistä ajatellen ostin betonisen jättipupun, joka katselee nyt lipaston päältä tätä maailmanmenoa.

Reissun jälkeen oli vuorossa vähän kotihommia. Vaihdoin kukkiin uudet mullat, josko ne siitä vähän virkistyisivät ja saisivat uutta puhtia kasvuun. 

Pääsiäiseen liityen kylvin myös ohransiemenet multiin, siis hyvissäajoin liikenteessä. Kuten kuvassa näkyy, pääsiäisruoho on kasvanut aika reippaasti viikon aikana.

Mitäs muuta tapahtui?

Yhtenä päivänä kävin lasten kanssa syömässä Jyväskylässä. Ruoka oli maistuvaa ja seura ihan parasta.

Samana iltana vielä kaverin kanssa uimahalliin räpiköimään. Huhhuh, se oli sellainen päivä!

Ihana juttu oli, kun viime viikolla tyttäreni lähetti viestin, että "katso mitä löysin kirpparilta, ihan superlöytö. Saat sen jos haluat"! Kuvassa oli vanha kulunut puujakkara. Tottakai halusin jakkaran, ja nyt se nököttää tuossa pylvään juuressa. Lapsetkin tietävät, mistä tykkään...

Kotona olen tehnyt siivousjuttuja, jotka ovat olleet mielessä jo pidemmän aikaa. Vaihdoin kuivamuonat tilavampaan kaappiin, nyt ne on sieltä helpommin saatavilla. Vaihdoin myös ikkunoihin keväisemmät verhot ja pesin kylpyhuoneen ja...

No joo, ehkä tämä siivoaminen riittää jo. Tälle päivälle on luvattu melko aurinkoista keliä ja jopa leppeää föhn-tuulta. Taitaa olla saariretkeilyn aika.

Minna

Kotipesäni

Hups, viikolla taisi tulla julki teksti, jota ei ollut tarkoitettu julkaistavaksi. Jutussa ei ollut niinsanotusti päätä eikä häntää. Kaikkea voi näköjään sattua, kun kiireessä hiirellä sorkkii.

Nyt kuitenkin palataan tähän oikeaan tekstiin.

 Huomaan, että kevät oikeasti koittaa, kun aurinko alkaa nousta järven takaa. Seuraavat puoli vuotta kotini kylpee aamuisin kauniissa auringonpaisteessa. Tietenkin niinä aamuina, kun aurinko paistaa...

 Kotona on käynyt huiske, kun jonkinlaisen joulun jälkeisen hyssyttelyn ja ameebamaisen sohvailukauden jälkeen olen saanut riisuttua jouluvalot ikkunoista ja muutenkin laitettua kotia keväisempään kuosiin. 

 Vaihtanut tyynyihin raikkaat päälliset ja hankinut muutaman uuden kukan. Karvaa en raaskinut laittaa vielä kaappiin, on se niin mukavan lämmin ja pehmeä sohvalla istuessa.

Viikon päästä alkaa sitten odotettu reilun viikon pituinen talviloma. Tiedossa on reissu kotiseudulle ja ihan vain akkujen latausta. Toivottavasti talviset kelit jatkuu vielä, että pääsen sitten hiihtelemään. 

 Kivaa viikon alkua sinulle.

Minna

Lukutoukkia ja rentoa oleilua

 

  Kevätpuolta eletään ja valon lisääntymisen huomaa jo ihan selkeästi. Lunta on satanut nyt lähes päivittäin. Se on kivaa se! Eilen illallakin lunta pyrytti sakeasti ja tuuli tuiversi.

Viime viikonlopun olin töissä, mutta nyt vietän vapaata viikonloppua ja luvassa on jotain kivaa. Tänään on meidän lukupiirin kokoontuminen. 

Näen taas ihanat naiset, entiset työkaverit ja yhden nykyisen. Kahvitellaan ja keskustellaan luetusta kirjasta, sekä vaihdetaan kuulumisia.

Samalla reissulla kaupungin keskustassa käyn katsomassa muutamia sisustusjuttuja.

Olen parin viikon aikana panostanut nukkumiseen, koska joulun jälkeen tuntui, että on (lomasta huolimatta) jotenkin tosi uupunut olo.

Olen nyt ruvennut aikaisemmin nukkumaan ja lopettanut tietokoneen ja puhelimen raplaamisen iltaisin. Yöheräämiset on jääneet pois ja nukun aamulla pitempään. 

Muutenkin olen pyrkinyt kotona rentoutumaan, enkä suorittamaan. Kirjat, sanaristikot ja villasukat ainakin kuuluvat rentoon oleskeluun. Pölypallerot saattaa sängyn alla ajaa toisiaan takaa, mutta mitä siitä. Imuroin vaikka sitten ensi viikolla.

Hyvää talvista viikonloppua!

Minna

Ryhtiä makuuhuoneeseen

Hain ullakolta vanhan puuoven, jonka olen ostanut vuosia sitten Metsäkylän navetasta. Olen kaivannut jotain ryhtiä makuuhuoneessa olevan lipaston yhteyteen (lipastosta puuttuu edelleen vetimet). 

Yhtäkkiä tuli mieleen tuo vanha ovi, ja kyllähän se hyvältä näyttää. Oven kaunis puupinta tuo jotenkin lämpöä mustavalkoisiin seiniin ja koko huoneeseen. 

Pieni kuusi muuttaa parvekkeelle sitten, kun varsinainen joulukuusi saapuu.

Olen kaivellut joulutavaroita esille komerosta, mutta kuusen valot ja viime joulun alla ostamani kuusenpallot on tällä hetkellä hukassa. Olen kääntänyt ympäri kaikki komerot ja laatikot, mutta ei vain löydy... en yhtään muista mihin ne viime joulun jälkeen talletin. Plääh, ärsyttää! Etsiskely siis jatkuu.

 Ensimmäiset joulun hyasintitkin on hankittu. On ne vaan kauniita... 

Minna

Syksyä

Syksy on konkreettisesti saapunut tänne Päijänteen rannallekin.

Kävin äsken tekemässä pienen happihyppelyn ja aika kosteaa ja harmaata siellä oli.

Kotona olen ottanut aika lokoisasti ja toipunut eilisistä työkaverin läksiäisistä. 

Täytyy sanoa, että monessa työpaikassa olen elämäni aikana ollut, mutta kyllä nykyinen työyhteisö on aivan omaa luokkaansa. 

Oli taas niin paljon kaikenlaista hauskaa, että naurulihakset oli kovilla.

Nyt on ihanaa vain loikoilla kotonan, nauttia kynttilänvalosta ja katsella Areenasta suosikkisarjaa.

Minna

Koti kevään kirkkaudessa ja muutama ongelma

Ensin jotain positiivista tähän tekstiin: Ihanaa on lisääntynyt valon määrä. Uskomattoman hienot aurinkoiset päivät ovat vieneet jäälle ja saareen retkeilemään.

Viikonloppuna istuttiin useampi tunti saaressa, nautittiin lämpimästä ilmasta ja termarikahvista. Tuntui että koko lähitienoon ihmiset viettivät aikaansa jäällä. Siellä oltiin liikkeellä koko perheen voimin ja kaikenlaisilla kulkuvälineillä.

Lisääntyneen valon myötä kaipaan kotiin kirkkaampia ja heleämpiä värejä. Suunnitteilla onkin uusia tyynynpäällisiä sohvalle ja sängylle.

Olen ihmeissäni, että (siis minä?)olen saanut pidettyä orkideani hengissä. Se näyttää hyvinvoivalta, ja uusia kukkia aukeaa säännöllisesti. Upotan ruukun kahden viikon välein veteen noin vartiksi. Se on riittänyt hoidoksi toistaiseksi.

Sitten niitä ei niin hyviä uutisia.
Yksi harmin aihe on ollut autoni, joka sanoi sopimuksensa irti viime viikonloppuna. Jotain ongelmaa huomasin jo aiemmin, mutta välillä auto toimi taas ihan normaalisti.
Sunnuntaina kulkupelini ei enää käynnistynyt ja onneksi sain sen korjamolle heti alkuviikosta.
Laina-autolla sain hoidettua työmatkat ihan hyvin.
Välillä vain käy niin, että ongelmat oikein kasaantuu jättimäiseksi vuoreksi. Tällä viikolla on tuntunut siltä, että ei kahta ilman kolmatta.
Toisaalta, ainahan näistä on selvitty. Onneksi lähipiirissä on ihmisiä, jotka tarjoaa auliisti apuaan.

Vielä kirjoista muutama sananen. Mennyt kuukausi on ollut Antti Tuomaisen kuukausi, koska olen lukenut kuukauden sisällä kolme hänen kirjaansa.
Täytyy sanoa, että kaikki kolme ovat olleet hienoja lukukokemuksia. Tuomaisen kirjoitustyyli on niin helppolukuinen, jännitys on koko ajan läsnä ja tarina etenee sujuvasti.
Kirjoissa on huumoria, jännitystä, rakkautta ja välillä sydäntäsärkevää kaihoa. Suosittelen.
Nyt ei muuta, kuin rentouttavaa viikonloppua!

Minna