Lukutoukkia ja rentoa oleilua

 

  Kevätpuolta eletään ja valon lisääntymisen huomaa jo ihan selkeästi. Lunta on satanut nyt lähes päivittäin. Se on kivaa se! Eilen illallakin lunta pyrytti sakeasti ja tuuli tuiversi.

Viime viikonlopun olin töissä, mutta nyt vietän vapaata viikonloppua ja luvassa on jotain kivaa. Tänään on meidän lukupiirin kokoontuminen. 

Näen taas ihanat naiset, entiset työkaverit ja yhden nykyisen. Kahvitellaan ja keskustellaan luetusta kirjasta, sekä vaihdetaan kuulumisia.

Samalla reissulla kaupungin keskustassa käyn katsomassa muutamia sisustusjuttuja.

Olen parin viikon aikana panostanut nukkumiseen, koska joulun jälkeen tuntui, että on (lomasta huolimatta) jotenkin tosi uupunut olo.

Olen nyt ruvennut aikaisemmin nukkumaan ja lopettanut tietokoneen ja puhelimen raplaamisen iltaisin. Yöheräämiset on jääneet pois ja nukun aamulla pitempään. 

Muutenkin olen pyrkinyt kotona rentoutumaan, enkä suorittamaan. Kirjat, sanaristikot ja villasukat ainakin kuuluvat rentoon oleskeluun. Pölypallerot saattaa sängyn alla ajaa toisiaan takaa, mutta mitä siitä. Imuroin vaikka sitten ensi viikolla.

Hyvää talvista viikonloppua!

Minna

Leipää ja huveja

Mitäs viikon aikana on tapahtunut? No ainakin olen ollut viikonlopun töissä, pitänyt yhden vapaapäivän, tehnyt ihanaa siemenleipää, lukenut, neulonut, miettinyt keittiöremonttia, käynyt ystävän kanssa saunomassa...
Ei mitään suuria juttuja, mutta kuitenkin aika tärkeitä arkisia asioita. 

Tässäpä yksi herkullinen siemenleipä. Leivässä on kaurahiutaleita, erilaisia siemeniä ja pähkinöitä. Itse käytin gluteenittomia kaurahiutaleita.
 Leipää voi maustaa vaikka kookoksella, jos haluaa vähän makeampaa. Paahdettuna maistuu erityisen hyvälle.

Olen tehnyt viimeaikoina monenlaisia gluteenittomia leipiä, mutta tämä muistuttaa eniten ruisleipää. Ohje löytyy täältä.

Yhden kirjan sain juuri luettua ja se oli aika outo ja pelottavakin lukukokemus. Pelottava lähinnä sen takia, että mitä peruuttamatonta tuhoa ihminen voi aiheuttaa omalla toiminnallaan luonnolle ja ilmastolle.
Antti Tuomainen on minulle uusi tuttavuus, mutta varmasti tulen lukemaan lisää hänen kirjojaan. Parantaja kertoo ajasta, kun ilmastonmuutos on Suomessa arkipäivää.
Kirjan päähenkilö on Tapani lehtinen, runoilija, joka etsii kadonnutta vaimoaan. Ilmastonmuutoksen takia taudit leviävät, sataa koko ajan, osa Helsinkiä on veden alla ja rikollisuus kukoistaa. Todella synkkää!
Tuomainen on voittanut kirjalla 2011 Suomen Dekkariseuran vuoden johtolankapalkinnon. Suosittelen.  

Viimein on perjantai ja viikonloppu. Päivän työt tehty. Nyt olen vaakatasossa omalla sohvalla, omassa kodissa.
Elämä tuntuu ihan parhaalta just tässä ja nyt. 

Huomenna vuorossa pitkästä aikaa lukupiirin tapaaminen. Siellä ihanat kamut, herkut ja keskustelut kirjoista ja paljon muustakin odottaa. 

Illalla olisi vielä tarkoitus lähteä syömään hyvässä seurassa. Aika kiva viikonloppu tiedossa.

Minna

Kirjajuttu ja yksi piikikäs

     

 

Joulu on korjattu pois ja tilalle tuli tyhjähkö olotila. Olen jo aikaisemminkin kaipaillut ikkunalaudalleni isohkoa kukkaa. Kaktukset on olleet ajatuksissa helppoutensa ja ulkomuotonsa takia.  Nyt kasvi on hankittu, ja mieleinen on tämä ulkonäöltään kaktusta muistuttava tyräkki. Jotenkin ylväs tuossa ikkunalaudalla, tykkään!

Pieni juttu kirjoista. Olen ollut aina kova lukemaan. Lukuhistoriani on kulkenut Viisikoista, tyttökirjojen, sukuromaanien ja elämänkertojen kautta dekkareihin. Dekkarit ovat olleet mieleisintä luettavaa jo parikymmentä vuotta. 

Minusta hyvä lukukokemus on sellainen jossa sattuu ja tapahtuu, tarina etenee sujuvasti, teksti soljuu. Kirjasinkoko on oltava sopiva, ettei tarvitse tihrustaa. Huumoriakin kirjassa voi olla. Juonen on oltava aika realistinen, yliluonnolliset jutut ei juurikaan kiinnosta.

Olen ehkä aikaisemmin kertonutkin, että kuulun lukupiiriin. Piiri koostuu yhteensä viidestää nykyisestä ja entisestä työkaverista. Paljon on tullut luettua sellaisia kirjoja, joihin ilman lukupiiriä ei olisi koskaan tarttunut.

Viimeisin lukemani kirja on Leena Lehtolaisen Tiikerinsilmä, sain sen joululahjaksi. Kirja on jatkoa henkivartijana toimivan Hilja Ilveskeron tarinaan.

 Ajatus Yhdysvalloissa koulutetusta suomalaisesta henkivartijasta tuntui välillä oudolta ja kaukaa haetulta, mutta ehkä suomalaisenkin henkivartijan työ on juuri tuollaista, tiedä häntä.

Mihinkään kirja-arvostelijan hommaan minusta ei ole, siksi totean lyhyesti, että kirja oli ihan luettava. Ei mikään mestariteos, mutta oikein hyvää viihdettä, ja sehän riittää.
Lukekaa ihmiset, se todellakin kannattaa!


Minna

Tämä viikonloppu

Marraskuu oli ja meni. Jostain syystä tuo pimeä ja märkä kuukausi  ei tuntunutkaan niin ikävälle kuin yleensä. En tiedä johtuuko se siitä, että välillä on ollut lunta ja vähän pakkastakin tuomassa talven tuntua. 

Viikolla oli myös auringonpaistetta, mikä kyllä vaikuttaa mielialaan.

Palaan vielä viime viikonloppuun, kun minulla oli jo instassakin nähty karvainen otus yökylässä. 

Pali on saksanseisoja, joka jäi erossa ex-miehelleni. Olemme siis Palin kanssa olleet joskus samaa perhettä.

 Lievitän koiraikävääni ottamalla koiruuden välillä hoitooni. Meillä olikin oikea chillailu-viikonloppu, johon kuului sohvalla vierekkäin makoilua, päiväunia, pitkä metsälenkki ja paljon rapsutksia ja silityksiä. 

Myös jonkin verran pohdintaa elämästä yleensä, minä puhuin ja poika kuunteli isoilla korvillaan. Asioista oltiin melko yksimielisiä. 

Tänä aamuna suuntasin auton nokan kohti keskustaa. Siellä oli meidän lukupiiriläisten tapaaminen, jossa ruodittiin luettu kirja kahvin ja leivoksen ääressä. 

Lukupiirin tapaamisen jälkeen kävin vielä vielä ostamassa muutaman joululahjan (ensimmäiset). En tiedä miksi olen aina myöhässä näiden lahja-asioiden kanssa.

Kaupasta toiseen rientäessäni ihastelin Jyväskylän kävelykatua, joka oli koristeltu kauniiksi jouluvaloilla. 

Nyt taas eletään jo myöhäistä yötä. Äsken tulin meidän työporukan pikkujoulusta. Ruoka ja seura oli hyvää, mutta kyllä se vaan koti vetää aina puoleensa.

Parin viikon päästä alkaa muuten loma!!! Tämän kaiken tohinan keskellä olen melkein unohtanut sen. 

Nyt lähden unille. Hyvää yötä ja kivaa viikonloppua.

Minna