Tukka putkella eteenpäin

Alkuun levottoman yön jälkeen uni maistuikin niin, että kello näytti puolta kymmentä herätessäni. Harvinaista näin aamuvirkulle ihmiselle. 

Päivä lähti mukavasti käyntiin n. puolentoista tunnin lenkillä.

 Eilinen Tikiksen aerobinen harjoite jäi tekemättä hankalan työvuoron takia joten tein sen tänään. Juoksua ja reipasta kävelyä vuorotellen.

 Lenkin jälkeen kotona vielä tämän päivän jalka-treeni.

 Jotain kehitystä on kropassa tapahtunut, kun noin karkeasti sanottuna ennen kävelin ylämäet ja juoksin alamäet, nyt on mieluummin toisinpäin. Kipu ja hengästyminen ei enää tunnu pahalta vaan asiaankuuluvalta, jos haluaa kehitystä tapahtuvan.

Vaatetus on oleellinen osa varsinkin näin talvella liikkuessa.

 Ostin syksyllä Puman juoksutakin, johon olen ollut erittäin tyytyväinen. Se on kevyt ja ohut, mutta vaatii tietenkin alleen muutaman vaatekerran, että siinä tarkenee.

 Teknisen kerraston lisäksi päällysvaatteiden alla on lämmitävä fleesekerrasto. Lenkille lähtiessä on yleensä alkuun hieman kylmä, mutta olo lämpiää aika äkkiä. Takin raidat ovat heijastimia, joten siinä näkyy pimeälläkin, ja piristävä pinkki väri on mielestäni kiva.

Liikunnan jälkeen mantelikalaa ja kasviksia, nam.

 Loppupäivä meneekin sitten pyykkiä pesten ja ehkä telkkua töllötellen. 

Minna

 PS. Vierailijoita täällä blogissa näyttää olevan melko mukavasti joten arvostaisin jos jättäisit itsestäsi jäljen myös kommentin muodossa.

Taas vapaalla

Se on viimeinen joulun aikaan liittyvä viikkovapaapäivä. Kuusi lähtee tänään pois, mutta tähdet ja lyhdyt saavat jäädä vielä ikkunoihin. Tästä alkaa arkinen aherrus jolle ei loppua näy. Tai siltä se tuntuu. Seuraava loma onkin sitten pääsiäisviikon talviloma.

 Töissä on alkamassa jännät paikat, sillä siellä on luvassa aika radikaalit muutokset. Toisaalta ihan mukavaa ja toisaalta taas jännittävää miten homma lähtee sujumaan.

Tikiksen treeneissä on tänään lepopäivä, Eilisestä on pakarat ja reidet kipeinä, mutta se on vain hyvä. Tuntee tehneensä jotain.

 Ulkona on hieno auringon paiste. Täytyy odottaa, että pakkanen laskee ja käydä sitten heittämässä pikku lenkki.

 Tässä vielä kuva meidän joulukuusesta hetkeä ennen kuin se riisutaan. Hyvä kuusi oli, kaunis muodoiltaan, sopusuhtainen, ja karisematon. Pulut saa jatkosijoituspaikan joulukoristelaatikosta.

Minna

Pohdintaa ruuanlaiton lomassa

Vuoden alku on yleensä aikaa jolloin tehdään kaikenlaisia lupauksia. On sokeriton ja tipaton tammikuu ja monenlaisia muita eläämää parantavia ja korjaavia lupauksia. Minun ei tarvitse olla sokerittomalla ja tipatomalla sillä molempien ainesten käyttö on muutenkin niin minimaallista.

Viime vuodenvaihteessa tein lupauksen, että käyn elokuvissa useammin. En sitten käynyt katsomassa kuin yhden elokuvan vuoden aikana. Tykkäsin kyllä tosi paljon siitä elokuvasta. Kyseessä oli Saara Cantellin ohjaama romanttinen elokuva "Ainoat oikeat". Hienot näyttelijät, yhdessä pääosassa ihana Ilkka Villi.

 Ehkä uudenvuodenlupaukseni perimmäinen tarkoitus oli vilkastuttaa sosiaalista elämäni, sillä siinä olisi kyllä parantamisen varaa. Viihdyn liian hyvin kotona ja toinen syy on myös iltapainotteinen työ, mikä hankaloitta ihmisten tapaamista. Olen töissä, kun toiset ovat vapaalla. Toki parannusta on vuoden takaiseen tullut huomattavasti ja eihän sitä tiedä mitä se tämä uusi vuosi tuo tullessaan.

Tikiksen ensimmäisten päivien  treenit on nyt tehty ja hyvillä mielin odotan seuraavia rutistuksia. Jos jotain lupaksia haluaisin tehdä, niin ehkä pyrin jatkamaan tällä nykyisellä linjallani ja ulkoistamaan itseni l. lisäämään sosiaalista elämää.

Lauantaipäivän ratoksi keittelin tomaattikeittoa, joka on ollut aina suosikkikeittoni. Tämän ohjeen nappasin täältä. Muuten hyvä ohje, mutta tomaateista olisi ehkä kannattanut poistaa kuoret. Helppoa, nopeaa ja terveellistä, tomaatin terveellisyyshän paranee kuumennettaessa. Keiton lisänä vain ruisleipää ja avot.

Nyt kudin käteen ja uutta pipoa neulomaan. 

 Leppoisaa lauantaita.

Minna