Lukutoukkia ja rentoa oleilua

 

  Kevätpuolta eletään ja valon lisääntymisen huomaa jo ihan selkeästi. Lunta on satanut nyt lähes päivittäin. Se on kivaa se! Eilen illallakin lunta pyrytti sakeasti ja tuuli tuiversi.

Viime viikonlopun olin töissä, mutta nyt vietän vapaata viikonloppua ja luvassa on jotain kivaa. Tänään on meidän lukupiirin kokoontuminen. 

Näen taas ihanat naiset, entiset työkaverit ja yhden nykyisen. Kahvitellaan ja keskustellaan luetusta kirjasta, sekä vaihdetaan kuulumisia.

Samalla reissulla kaupungin keskustassa käyn katsomassa muutamia sisustusjuttuja.

Olen parin viikon aikana panostanut nukkumiseen, koska joulun jälkeen tuntui, että on (lomasta huolimatta) jotenkin tosi uupunut olo.

Olen nyt ruvennut aikaisemmin nukkumaan ja lopettanut tietokoneen ja puhelimen raplaamisen iltaisin. Yöheräämiset on jääneet pois ja nukun aamulla pitempään. 

Muutenkin olen pyrkinyt kotona rentoutumaan, enkä suorittamaan. Kirjat, sanaristikot ja villasukat ainakin kuuluvat rentoon oleskeluun. Pölypallerot saattaa sängyn alla ajaa toisiaan takaa, mutta mitä siitä. Imuroin vaikka sitten ensi viikolla.

Hyvää talvista viikonloppua!

Minna

Rakas oma koti

 Voi, kun kaunis tuo neilikankukka...

Pienestä flunssan poikasesta huolimatta kaikenlaista on mahtunut tähän viikonloppuun. Treenit olen jättänyt suosiolla väliin ja keskittynyt ihan muihin juttuihin. 

Heti lauantaiaamuna meillä oli tapaaminen lukupiirin kanssa.

 Lukupiiriini kuuluu lisäkseni neljä muuta

työkuvioista tuttua ihmistä. Homman nimi on se, että jokainen vuorollaan valitsee luettavan kirjan ja kun kirja on luettu siitä kokoonnutaan keskustelemaan.

 Kokoontumiset sovitaan johonkin kahvilaan leivosten ja kahvin äärelle. Parituntinen siinä eilenkin vierähti töristen kirjasta ja kaikesta muustakin.

Olen myös ehtinyt siivoamaan ja kääntämään tämän huushollin nurinniskoin. Huonekalut ovat vaihtaneet paikkaa koko viikonlopun ja muutenkin olen raivannut tavaroita pois silmistä. Tavaraa riittää, kun muuttaa omakotitalosta huomattavasti pienempään asuntoon. Tuossa yläkuvassa valkoinen lipasto on vanhalla paikallaan ja alakuvassa se on siirretty ikkunan eteen.

Taas konkreettisesti huomasin asuvani vanhassa talossa, kun  pistorasioita on liian vähän.

Tuolla lipaston takana ja seinän vieressä ne risteilee, jatkojohdot. 

                  Nyt kun kaikki on paikallaan tuntuu jotenkin avarammalta. 

Kohta kääriydyn vilttiin, otan kutimen käteen ja katselen elokuvan (Tähtitaivas talon yllä). Vielä en ajattele huomista työpäivää...

Minna