Viimein valmista

Aloitin viime talvena neulomaan puseroa sinisestä alpakkalangasta. Nyt voin kertoa, että neule on viimein valmis. Yli puoli vuotta siihen siis meni. Toki olen neulonut tässä välissä muita, kesäisempiä juttuja puuvillalangasta.

Pusero tuli testattua viime viikonloppuna, kun olin Jyväskylän keskustassa Valon kaupunki-tapahtumassa.Ilta oli kylmä ja erittäin tuulinen, joten talvitakki ja villapusero oli tarpeen siinä säässä. Hyvin toimi ja piti kylmän loitolla.

Ainut miinus puoli on pienoinen ihon kutiaminen. Lanka tuntuu pehmeältä, siksi saattais olettaa, että ei kutita. Minulla oli pitkähihainen paita puseron alla, mutta silti oli sellaista pientä kihelmöintiä.

Seuraava neuloskin on valmistumassa, myöskin väriltään sininen. Siinä käytän kahta eri lankaa, koska kumpikin olisi yksinään liian ohutta. Langoissa on villaa, silkkiä ja mohairia. Tuntu ja näkö on hieman pörröinen mohairista johtuen.

Tänään taas suuntaan lankakauppaan katselemaan talven lankatarjontaa, ja sen voin luvata, että seuraava neule ei ole ainakaan sininen. Malli on jo mielessä, ja ehkä värikin...

Onhan tämä älytöntä, tämä neulontahulluus. Ei tätä kai voi kukaan muu ymmärtää, kuin toinen samanlainen.

Minna